Tulevia tapahtumia:
Paini jaoston puurojuhla Ratinassa 14.12 klo 17:30
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautuminen Petra Olli akatemiaan:
Wrestling Koovee
Kooveen mitalisaalis Pajulahdessa painitussa vapaapainin SM-kilpailutapahtumasta oli kaksi mitalia kulta ja hopea.
U20 62 kg Nella Honkaniemi 🥇
U15 75kg Jalo Ketonen 🥈
#kooveewrestling #kooveewrestlingteam #kooveepaini #koovee29
Tampere cup Kaukajärvellä 25.11, kisat alkaa klo 11:30.
#kooveewrestling
#kooveewrestlingteam #kooveepaini #koovee29 #tampereenvoimailijatry
PAININ SM-KISAT 125 VUOTTA
Ensimmäiset painin SM-kisat järjestettiin 23.10.1898 Kaartin maneesissa Helsingissä. Monituhatpäisen katsojajoukon eteen marssi yhdeksän aikansa supermiestä mittelemään Suomen parhaimman painijan tittelistä. Helsingin Atleettiklubin järjestämässä kilpailussa oli siis vain yksi painoluokka. Voittajaksi selviytyi kuuluisa virolainen ammattipainija ja voimamies Georg Hackenschmidt, joka edusti Pietarin Atleettiklubia. Hopeaa saavutti Sörnäisten Voimisteluklubia edustanut Carl Allén ja pronssia järjestävän seuran L. Tscherepanoff. Voittaja Hackenschmidt oli jo saavuttanut samana vuonna amatöörien Europanmestaruuden sekä Venäjän mestaruuden, joten ensimmäisten SM-kisojen onnistuminen oli varmaankin rakennettu ainakin osittain hänen vetovoimansa varaan.
Tuskin SM-kisan järjestäjät osasivat ennakoida, millaista menestystuotetta he olivat synnyttämässä. Painin suosio kasvoi nopeasti ja uusia painiseuroja syntyi ympäri valtakuntaa. Verner Wekmanista tuli Suomen ensimmäinen olympiavoittaja 1906. Pian alkoi myös ilmestyä runsaasti painivalmennusta käsittelevää kirjallisuutta. Luotiin pohjaa Suomen painin kulttuurille ja valmennustietämykselle, jonka avulla Suomi dominoi maailman painimattoja aina 1930-luvulle saakka. Kansainvälisesti puhuttiin myös suomalaisten ylivertaisesta luonteesta ja ruumiinrakenteesta – todellisesta painikansasta!
Suomenmestaruuksista on painittu niin rauhan kuin sodankin aikana ja jopa kiihkeimpinä taistelun vuosina järjestettiin SM-kisoja lähellä rintamalinjoja. Vapaapainin SM-kisojen alkamisesta tulee tänä vuonna täyteen 100 vuotta ja naiset pääsivät SM-painien makuun vuonna 1999.
Klassisessa eli kreikkalais-roomalaisessa painissa miesten SM-mitalin on saavuttanut vuosina 1898-2023 yhteensä 895 urheilijaa ja mitalitilaston kärkipään muodostavat:
1. Keijo Manni (PeTo) 17+3+0=20
2. Juha Ahokas (IK ja NJ) 16+0+1:17
3. Matti Laakso (VVV, OPU ja OP) 13+3+0=16
4. Rami Hietaniemi (NJ) 12+1+1=14
5. Kustaa Pihlajamäki (HKV ja HPV) 12+1+0=13
6. Aimo Mäenpää (VeitVa, OPU, OP ja JPU) 11+2+1=14
7. Oskari Friman (VoVi ja VV) 11+1+0=12
8. Kelpo Gröndahl (RepKu) 11+0+0=11
9. Hjalmar Nyström (HAK) 10+3+0=13
10. Harri Koskela (Virkiä) 10+2+1=13
11. Ari Härkänen (YTK) 9+3+2=14
12. Marko Yli-Hannuksela (IK) 9+2+0=11
13. Kyösti Lehtonen (JämKi, JämVo ja HPM) 9+1+0=10
14. Tero Katajisto (IK) 9+0+1=10
15. Jouko Salomäki (KaKa ja NJ) 8+3+1=12
16. Pertti Ukkola (SPM, Virkiä ja Koovee) 8+0+1=9
17. Lauri Koskela (Virkiä) 7+2+1=10
18. Urho Pappinen (HAK, VV, JKT ja JyVo) ja Viljo Punkari (YKV ja VVV) 7+1+0=8
20. Taisto Halonen (LapinV ja Koovee) 7+0+4=11
Miesten vapaapainissa on SM-mitalin vuosien 1923-2022 saavuttanut yhteensä 837 eri urheilijaa ja kärjestä löytyvät:
1. Kustaa Pihlajamäki (NuKo, HKV ja HPV) 16+1+0=17
2. Keijo Manni (PeTo) 16+0+1=17
3. Tauno Jaskari (NJ) 15+1+0=16
4. Fatos Durmishi (TWM) 15+0+0=15
5. Juha Ahokas (IK ja NJ) 14+1+0=15
6. Pekka Rauhala (TeRi) 13+1+0=14
7. Erkki Penttilä (NJ) 12+2+0=14
8. Antti Setälä (KaKa) 12+1+1=14
9. Jarmo Övermark (LaVe) 10+3+0=13
10. Aimo Mäenpää (KyVo, OPU, OP ja JPU) 9+4+0=13
11. Jukka Rauhala (TeRi) 9+2+0=11
12. Veikko Rantanen (HI) 9+0+0=9
13. Vesa Mäki-Turja (KaKa ja HPM) 8+2+3=13
14. Mika Lehto (TaVo) 7+4+2=13
15. Pekka Alanen (LaVe) 7+3+2=12
16. Marko Kaarto (ViVo) 7+3+1=11
17. Jouni Ilomäki (KuKu) 7+2+3=12
18. Kyösti Luukko (NJ) 7+2+0=9
19. Jani Manni (PeTo) ja Kim-Jussi Nurmela (HPM ja NJ) 7+1+2=10
Naisten SM-mitalin on vuosina 1999-2023 saavuttanut 123 painijaa ja kärkipään muodostavat:
1.Tiina Ylinen (IK ja KuKu) 8+1+2=11
2. Hajar Ashtiani (KuokTä ja HPM) 6+1+0=7
3. Tiina Vainionpää (ValkKajo ja HaHe) 5+3+3=11
4. Petra Olli (LaVe) 5+2+0=7
5. Sarianne Savola (LaVe) 5+1+2=8
6. Jutta Ala-Ranta (IK), Jenna Hemiä os. Hautala (SPM) ja Jenna Sihtola (HPM) 4+0+1=5
9. Heidi Martti (JäVo ja HPM) 4+0+0=4
10. Johanna Mäki-Töyli os. Hautala (AK ja SPM) 3+3+1=7
Kokonaisuudessaan SM-kilpailujen selvästi menestyksekkäin urheilija on ”Peräseinäjoen Karhu” Keijo Manni, joka on saavuttanut molemmista lajeista yhteensä huikeat 33 Suomenmestaruutta.
Myöhemmin painin SM-kisoihin mukaan ovat tulleet nuorten ikäluokat: U20, U17 ja U15. Kaikkina aikoina eri ikäluokissa painin SM-mitalin on saavuttanut yhteensä 3056 urheilijaa.
Aikuisten SM-kilpailujen menestyksekkäin seura on Ilmajoen Kisailijat, jonka urheilijat ovat saavuttaneet 132 kultaa ja yhteensä 321 mitalia. Toisena tilastossa on Nurmon Jymy 115 kultamitalilla ja yhteensä 214 mitalilla. Kolmantena on Helsingin Paini-Miehet, jonka urheilijat ovat saavuttaneet 101 kultaa ja yhteensä 276 mitalia. Vähintään yhden SM-mitalin on saavuttanut 252 seuraa.
Paljon on hikeä virrannut Suomen painisaleilla 125 vuoden aikana urheilijoiden valmistautuessa SM-kisoihin. Painin Suomenmestaruus on edelleen arvostettava saavutus, mutta aikuiskilpailijoiden määrä on laskenut huippuvuosista. Valitettavan usein myös SM-kilpailut joudutaan järjestämään kansainvälisen kilpailukalenterin puristuksessa niin ahtaaseen väliin, että kaikki meidän kansainväliselle huipulle tähtäävät urheilijat eivät voi niihin osallistua. Tänä vuonna kokeiltiin ensimmäistä kertaa yhdistää aikuisten ja nuorten ikäluokkien kilpailut kahdeksi kolmen päivän SM-tapahtumaksi. Toukokuussa oteltiin krekon kaikki ikäluokat ja aikuisten naispaini Kuortaneella. Kisaviikonloppuun osallistui 256 painijaa ja 56 seuraa. Marraskuussa otellaan Pajulahdessa vastaavat kisat vapaapainissa ja nuorten ikäluokat naispainissa.
SM-painien merkkipäivä ja U23 MM-kisojen avauspäivä osuivat kalenterissa päällekkäin, joten oli luonnollista suunnitella ”Painin juhlapäivää” Tampereelle. Jouduimme kuitenkin kansainvälisen urheilupolitiikan uhreiksi ja Kansainvälinen Painiliitto siirsi elokuussa Tampereen kisat Tiranaan. Emme voineet antaa takuita siitä, että kaikkien osallistuvien maiden joukkueille myönnettäisiin viisumit Suomeen. Kisojen menetys oli iso taloudellinen, imagollinen ja urheilullinen tappio suomalaiselle painille. Menetyksiä kärsivät liiton lisäksi tamperelaiset painiseurat, jotka olivat mukana kisaorganisaatiossa. Ja tietenkin painin ystävät olisivat saaneet kokoontua ja nauttia viikon kansainvälistä huippupainia Suomessa!
MM-kisat meiltä vietiin, mutta historia ja merkkipäivän huomioiminen meillä pysyy. Vietämme maanantaina 23.10. SM-kisojen syntymäpäivää ja teemme suomalaista painia sekä seuratoimintaa tunnetuksi. Haastamme kaikki Suomen painiseurat ja -toimijat – osallistukaa ja kutsukaa muitakin mukaan. Antakaa painin näkyä kouluissa ja työpaikoilla. Tehkää painitoimintaa tutuksi jakamalla painiaiheisia postauksia sosiaaliseen mediaan. Tilatkaa ja myykää ”SM-painit 125 vuotta” aiheisia tuotteita, niillä tuette suoraan edustustehtäviin valittuja painijoita tai paikallisia seuroja!
