Syksy 1929

Seuran perustaminen ajoittuu loppuvuoteen 1929, tarkemmin lokakuun 24. päivään. Viikkoa myöhemmin seuran jäsenmäärä oli jo 150 ja heistä naisia oli 40, joka oli tuolle ajalle merkittävän paljon verrattuna muihin seuroihin. Urheilullinen menestys alkoi vain kaksi viikkoa uuden seuran synnyn jälkeen, kun Matti Nurmi voitti painikilpailut Jämsässä. Sama mies osti huutokaupatun seuran jäsenkirjan numero 1.

1930-luku

Merkittävä pesämuna toiminnan pyörittämiseen saatiin arpajaisten järjestämisellä ensimmäisenä toimintavuotena. Tuotto oli yli 28000 silloista markkaa, joka tarkoittaa noin 10000 nykyeuroa. Se oli sievoinen potti uudelle seuralle. Ensimmäiset ”yleiset kilpailut” seura järjesti Raittiustalon tiloissa vauhdittomassa pituudessa vain kolme kuukautta perustamisensa jälkeen. Seuran urheilijoiden harjoitustilaksi vuokrattiin vaatimaton varasto, joka jouduttiin itse kunnostamaan. Sen illat täyttyivät painijoista, nyrkkeilijöistä ja voimistelijoista.

1940-luku

Sotavuodet kurittivat seuraa niin kuin koko kansakuntaa kovalla kädellä. Naiset nousivat esiin ja pitivät omalla vahvalla panoksellaan seuran elinvoimaisena ja työstivät jopa avustuspaketteja rintamalle sekä tukien moni eri tavoin kotijoukkoja miesten puolustaessa maata. Tämä saattoi olla yksi syy siihen, että seuran jäsenmäärä tuplaantui kuudessa vuodessa ollen v. 1946 jo lähes 1900.
Kesäleiritoiminta oli vilkasta ja niinpä eteen tuli oman leiripaikan hankinta. Siinä onnistuttiin vuonna 1948; siitä saakka seuralla on ollut Kivijärven rannalla paikka, jossa on järjestetty jopa tuhansia leirejä ja virkistysiltoja. Pankeilta ei Kivijärveä varten lainaa herunut, mutta jaostot ja seuran jäsenet tulivat apuun ja lainasivat rahan. TUL antoi 200.000 markan lainan päätalon rakentamista varten. Se laina maksettiin takaisin etuajassa Helsingin olympialaisten yhteydessä, kun seuran olympialaisissa esiintynyt voimisteluryhmä vei rahat mukanaan TUL:oon.

1950-luku

Taisto Kangasniemen vapaapainin ja joukkuevoimistelijoiden Kalevi Suoniemen ja Martti Mansikan olympiapronssit -56 Melbournessa nostivat viimeistään seuran suomalaisten huippu-urheiluseurojen kastiin.
Jääkiekkoilijoiden nousu miesten SM-sarjaan kaudelle 50-51 vauhditti lajin suosiota seurassa. Keväällä -59 tuli seuran ensimmäinen kiekkomitali, se oli hopeinen. Perinteisissä lajeissa menestyttiin myös; esimerkiksi pikaluistelun Suomen mestaruuden voitti Sakari Lehtinen. Hän toimi pitkään myös Kooveen Tuki ry:n puheenjohtajana.
Kivijärvi -säätiö perustettiin -57. Tarkoituksena oli turvata leirikeskuksen pysyminen Kooveen hallinnassa läpi myrskyisten liittoriitojen, jonka kohteeksi myös seuramme joutui.

(1959 joulukuu – tammikuu 1960)

Seura oli kuulunut perustamisestaan asti TUL:oon, mutta kesällä -59 sen ja SVUL:n välit tulehtuivat niin pahasti, että kaikenlainen yhteistoiminta katkesi. Kooveen johtokunta halusi kaikin keinoin pitää seuran yhtenäisenä ja turvata sen urheilullisen toiminnan. Keskeiseksi nousi seuran jääkiekkoilijoiden asema. Myös he halusivat jatkaa Kooveessa, eikä perustaa uutta seuraa mikä myös oli esillä. Ilmeisesti TUL:ssa kuviteltiin heidän mahtinsa pitävän seuran kurissa, mutta toisin kävi. Valtaosa seuran jäsenistä halusi urheilla, ei politikoida ja niin Koovee erotettiin TUL:sta joulukuun lopulla -59. Seurasta lähti urheilijoita perustaen Tampereen Painiseuran ja Tampereen Sisun TUL:n väreihin. Kooveen lajijaostot taas liittyivät lajiliittoihin ja sitä kautta SVUL:oon. Lähteneistä urheilijoista ja toimihenkilöistä huolimatta seura oli edelleen lähes 1500 jäsenen kotipesä.

1960-luku

Kiekkoilijoiden menestyksen myötä seura vaurastui sen verran, että johtokunta päätti hankkia kerhotilat Koulukadulle valmistuneesta kerrostalosta. Lähes 120 m2 tilassa oli kokoontumis- ja toimistotilan lisäksi pukuhuone ja suihkutilat jääkiekkoilijoille. Silloin jääkiekkoa pelattiin vielä Tampereen Koulukadun kentällä. Useiden SM-mitalien kruunuksi nousi vuosi -68, silloin jo Hakametsän jäähallissa, voitettu jääkiekon Suomen Mestaruus. Jäälle astelivat tuolloin myös ensimmäiset kaunoluistelijat lisäten seuran lajikirjoa. Koko 60-luku oli myös suunnistajien vahvaa aikaa. Siitä osoituksena ovat mm. Anja Meldon (nyk. Wilen) MM-viestihopea, miesten Jukolan viestin voitto -66 sekä lukuisat SM-mitalit niin nuorissa kuin aikuisissa. Näinä vuosina Koovee hallitsi suvereenisesti lajia sen eri kilpailumuodissa.
Kooveen Tuki ry perustettiin vuonna -64 tarkoituksenaan tukea emoseuraa kaikin mahdollisin tavoin. Yksi merkityksellisimmistä hankkeista oli joka keväisen Loma –näyttelyn järjestäminen jäähallissa.

1970-luku

Pertti Ukkolan Olympiakulta -76, Maailman mestaruus ja Euroopan mestaruus -77 ovat vuosikymmenen mieleenpainuvimmat saavutukset unohtamatta jääkiekon SM-liigan pronssia keväällä -77. Joukkueen viimeisenä lukkona, maalivahtina oli Kooveen Tukiyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Leo Seppänen.
Seuran lajikirjo kasvoi kun pöytätennis tuli mukaan lisäämään seuran jo muutenkin laajaa urheilutarjontaa. Vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen saatiin jo maistaa nuoren Jukka Ikosen tuomana SM-mitalien makua henkilökohtaisella tasolla. Joukkue nousi SM-sarjaan vauhditti lajin suosiota ja kiinnostusta. Lukuisat SM-mitalit ja arvostettu Cup-mestaruus olivat tästä tuloksena.
Loma -näyttelyn järjestäminen siirrettiin vuonna -74 perustetulle Koovee Edustus Oy:lle, joka hoiti sitä vuoteen -79 saakka kunnes Tampereen Messut osti tapahtuman nimiinsä.

1980-luku

Uusi vuosikymmen alkoi mollivoittoisesti, kun jääkiekon miesten ryhmä tippui silloiseen divariin. Yhteistyö jääkiekon saralla Ilveksen kanssa ei tuottanut haluttua tulosta. Yksi vuosi oltiin jopa ilman edustusjoukkuetta, kunnes Hilparan miehet ja sarjapaikka jääkiekon II-divaritasolla siirtyivät Kooveelle. Välillä joukkue nousi I-divariin, mutta ne vierailut eivät montaa kautta kestäneet.
Painissa jatkui vahva menestyminen ja painista lähti olympialaisiin asti edustajia. Moskovan olympialaisiin Kooveen edustajana lähti Pertti Ukkola ja Los Angelesin olympialaisiin Taisto Halonen, jossa mitali jäi Taistolta harmittavan pienestä kiinni, loppusijoitus kuitenkin hienosti kuudes.
Petankki tuli seuran lajikirjoon mukaan vuonna -88. Uuteen jaostoon ja uuden, lähes tuntemattoman lajin pariin saatiin nopeasti noin 50 henkilön aktiivinen porukka. Kesällä 1989 järjestettiin ensimmäinen firmojen välinen kesäsarja ja sen toiminta jatkuu yhä edelleen. Ensimmäisen pytyn pokkasi Linkosuon joukkue Jänteen veljesten tahdittamana ja yhdellä ranskalaisen työntekijän avulla vahvistettuna.

1990-luku

Marko Asell nousi koko 90-luvun menestyneimmäksi urheilijaksemme Atlantan olympiahopealla -96 ja EM-hopealla -97. Siinä täyttyi myös olympiamitalien värisuora, sillä hopeata ei ollut vielä kukaan kooveelainen urheilija olympia-areenoilta aiemmin saavuttanut.
Seuran toimisto siirtyi Koulukadulta ihmisten ilmoille, kun muuttokuorma rantautui Tampereen Käpylään Squash Centerin tiloihin. Yhteistyöllä haettiin jäsenistölle ja edustusurheilijoille parempaa liikuntatarjotinta ja yrittäjälle lisää kannattavaa toimintaa katon alle.
Salibandysta tuli Kooveen alaisuuteen uusi laji -96, kun ManU:n sarjapaikat ja pelaajat siirtyivät Kooveen alaisuuteen. Sekä miesten että naisten joukkueet pääsivät kokeilemaan SM-sarjan tasoa, mutta siivet eivät vielä kantaneet ja molemmat tippuivat vuosikymmenen loppuun mennessä I-divariin.

2000-luku

Koko 2000-luvun seuran urheilijat ovat menestyneet arvokisoissa kun niiksi lasketaan EM-, MM-kisat ja olympialaiset. Jokaisena vuotena joku seuran urheilijoista on noussut palkintopallille ja lajejakin on useampia. Mitaleja löytyy painista, suunnistuksesta, salibandysta ja lisäksi vielä arvokisaedustuksia uinnista, jossa kirkkaimpana tähtenä kaakeleita mittasi Eetu Karvonen.
Seuran toimisto muutti Sarvijaakonkadulle niin sanotusti omiin tiloihin kesällä 2000 ja muita urheilujärjestöjä tuli perässä alkusyksystä mm. Hämeen Liikunta ja Urheilu ja Salibandyliiton Sisä-Suomen aluetoimisto.
Koovee Jääkiekko ry herätettiin ruususen unista uuteen aktiiviseen käyttöön. Se vastaa miesten edustusjoukkueen toiminnasta kentällä ja sen ulkopuolella.
Salibandynaiset nousivat liigaan syksyllä 2008 ja samana syksynä seurafuusion myötä myös miesten joukkue aloitti lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen korkeimmalla sarjatasolla.
Liisa Anttilan menestys hiihtosuunnistuksessa sekä Haapakosken Paulan ja Rantasen Merjan menestys suunnistuksessa takasi, että mitalikahveita saatiin juoda vuosikymmenen jokaisena vuotena.

2010-luku

Salibandyn miesten joukkue ylsi ensimmäisen kerran SM-mitaleille, kun keväällä 2012 pelaajien kaulaan ripustettiin pronssiset mitalit. Sekä miesten että naisten tämän päivän joukkueiden kokoonpanoissa näkyy vahvasti oman juniorityön tulokset. Kymmenkunta pelaajaa molempien joukkueissa on oman urheilijapolun tuotosta.
Viime vuosien menestynein urheilijamme on ollut Marika Hara. Hänen pyöräsuunnistuksessa saavuttamien arvomitalien määrä voidaan jo laskea kiloissa, ei vain kappalemäärissä. Pelkästään MM-kultamitaleita löytyy palkintokaapista seitsemän (7) ja saman verran EM-kultamitaleita. Hopeisia ja pronssisia on lisäksi kertynyt kopallinen.
Rullakiekosta tuli seuran laji 2011 ja Suomen Mestaruutta päästiin juhlistamaan jo seuraavana kesänä. Tänä vuonna (2011) kuusi kooveelaista sai rullakiekon MM-kultamitalit komistamaan palkintokaappiaan.
Käsipallosta tuli seuran uusin laji syksyllä 2013, kun muutaman innokkaan harrastajan ja liiton tuen avulla joukkuetoiminta käynnistettiin alemmalla sarjatasolla. Innokkaita pelaajia löytyi niin naisista kuin miehistä. Kaikilla ei ollut lajista aikaisempaa kokemusta, mutta into ja yritys palkittiin ja sarjataulukkoon voitiin kevätkaudella merkitä myös voitettuja pelejä.
Seura on nyt nuorekas ”kasivitonen” ja Kooveen Tuki ry viisikymppinen.

Lopuksi voin kuitenkin todeta, että olen saanut kasvaa koko rippikoulun jälkeisen eloni hyvässä seurassa. Kiitos siitä. Meillä on hyvä seura.

Esa Koivisto
Puheenjohtaja – Koovee ry